Siirry sisältöön

Etusivu Toiminta ja tavoitteet Tieverkon kunnossapito Sillat

Sillat

Siltaremontti meneillään.

Uudenmaan ELY-keskus vastaa silloista Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Alueen maantieverkolla on noin 3000 siltaa, mikä vastaa noin 28 prosenttia koko maan varsinaisista silloista (pinta-alojen mukaan laskettuna) ja noin 19 prosenttia koko maan putkisilloista (kappalemäärien mukaan laskettuna). Siltojen jälleenhankintahinta on noin 2,9 miljardia euroa.

Uudenmaan ELY-keskuksen siltamäärä kasvaa vuoden 2021 alussa 38:lla sillalla kun Iitti liittyy Päijät-Hämeeseen.

 

Uudenmaan ELY-keskuksen toimintaalueella on noin 3000 siltaa, mikä vastaa noin 28 prosenttia koko maan varsinaisista silloista.

 

UUdenmaan ELY:n toiminta-alueella sijaitsee noin 19 prosenttia koko maan putkisilloista.

Kuvat: Uudenmaan ELY-keskuksella on vastuullaan huomattava osa maamme siltaomaisuudesta. Lähde: Väyläviraston sillat 1.1.2019, Väyläviraston tilastoja 1/2019.

Siltojen turvallisuus ja pitkäikäisyys varmistetaan siltojen ylläpidolla. Siltakannan ikääntyessä ylläpidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Tienkäyttäjille sillan huono kunto näyttäytyy useimmiten vasta silloin, kun sillan liikennettä joudutaan rajoittamaan tai kunnostus aloitetaan.

Siltoja korjataan ja uusitaan vuosittain rahoituksen määrästä riippuen noin 20–30 kappaletta. Rahoituksen määrä vaihtelee ja on viime vuosina ollut 15–20 miljoonaa euroa. Suurimpina haasteina siltojen osalta on niiden ikäjakauma. Silloista on rakennettu suurin osa 1960–1990-luvuilla, ja ne ovat tulossa peruskorjausikään. Nyt peruskorjattavina ovat 1960–1970-lukujen sillat, joiden suunniteltu kantavuus on nykyvaatimuksia pienempi. Siksi useisiin korjattaviin siltoihin kohdistuu myös uusimis- tai vahventamistarve, jotta ne kestäisivät nykyisen ajoneuvoasetuksen sallimat suuremmat akseli- ja kokonaiskuormat.

Silloista suurin osa on rakennettu 1960–1990-luvuilla, ja ne ovat nyt tulossa peruskorjausikään.
Kuva: Uudenmaan ELY-keskuksen siltojen ikäjakauma. Siltojen peruskorjaukseen on tulossa lähivuosina suuri määrä 1960–1990 -luvuilla rakennettuja siltoja, joita on vahvistettava ja uusittava riittävän kantavuuden saavuttamiseksi. Osa korjattavista silloista sijaitsee väylillä, joilla on erittäin suuret liikennemäärät. Lähde: Väyläviraston taitorakennerekisteri.

Uudenmaan ELY-keskuksen siltojen kuntoluokitus

Kaikille tienpidon osa-alueille yhtenäinen tieomaisuuden kuntoluokitus perustuu julkaisuun Tieomaisuuden kunnon yhtenäinen palvelutasoluokitus (Tiehallinnon selvityksiä 32/2004) sekä Tiehallinnon johtajiston 20.8.2004 tekemään päätökseen yhtenäisen viisiportaisen kuntoluokituksen käyttöönotosta.

Luokituksen keskeinen tarkoitus on jakaa sillat ylläpitotarpeiden mukaisiin luokkiin, jotka yksinkertaistettuna voidaan kuvata seuraavasti:

 

1 Erittäin huono – peruskorjaus myöhässä

2 Huono – peruskorjaustarve nyt

3 Tyydyttävä – peruskorjaustarve tulossa

4 Hyvä – vähäisiä kunnostustarpeita

5 Erittäin hyvä – ei ylläpitotarpeita

 

Kuntoluokitus antaa kuitenkin liian optimistisen kuvan siltojen kunnosta. Käytännössä tyydyttävässä (3) kuntoluokassa oleva betonisilta on jo peruskorjauskunnossa, huonossa kuntoluokassa (2) ollaan yleensä jo myöhässä korjauksen suhteen ja erittäin huonossa (1) luokassa sillan uusiminen on usein ainoa järkevä toimenpide.

Uudenmaan ELY-keskuksen kaikista silloista 8 kappaletta on uusimistarpeessa (kuntoluokka 1) ja noin 990 (kuntoluokka 2 ja 3) siltaa vaatii peruskorjauksen lähiaikoina, kun huomioidaan vain siltojen kunto. Kun huomioidaan myös siltojen kantavuuspuutteet, joudutaan siltoja uusimaan noin 30 kpl ja korjaamaan noin 970 kpl. Iitin liittyessä Päijät-Hämeeseen, arvioidaan uusittavien siltojen määrän olevan noin 35 kpl ja korjattavien määrä noin 990 kpl.

Nykyinen rahoitustaso ei riitä tarvittaviin siltojen uusimisiin ja peruskorjauksiin. Eri kuntoluokkiin sijoittuvien siltojen kappalemäärät on esitetty seuraavassa taulukossa.

 

Taulukko: Sillat kuntoluokittain

Kuntoluokkakpl%-osuus
180,3
21083,6
387929,3
4178859,5
51986,6
Ei arvoa230,8
Yhteensä3004100,0

 

Vuodesta 1950 rakennetut sillat vuoteen 2019 kuntoluokittain.
Kuva: Sillat kuntoluokittain ja rakennusvuosittain. Lähde: Väyläviraston taitorakennerekisteri.

Erityisen huolestuttavaa on, että suurin osa tulevia toimenpiteitä vaativista silloista on rakennettu 1960-, -70- ja -80-luvuilla. Edellä olevassa kuvassa sillat on esitetty kuntoluokan ja rakentamisvuoden mukaan. Suurimman haasteen sillankorjauksissa muodostavat kuntoluokan 3 sillat, jotka on esitetty harmaalla värillä.

Siltojen kunnon heikkeneminen on nyt saatu väliaikaisesti pysäytettyä. Kuitenkin peruskorjausikään tulevien siltojen runsaslukuisuus sekä korjausten kalleus kääntävät kehityksen helposti huonompaan suuntaan ja rahoituksen vähentyessä on selkeästi nähtävissä korjausvelan kasvu. Siltojen ikärakenne tulisikin ottaa huomioon määrärahoja myönnettäessä.