Uudenmaan ELY-keskus vastaa valtion tiesilloista Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Alueen maantieverkolla on 3094 maantiesiltaa, mikä vastaa noin 30 % koko maan varsinaisista silloista (pinta-aloista laskettuna) ja noin 20 % koko maan putkisilloista (kappalemääristä laskettuna).
Maantieverkon siltojen kunnossapidosta kuuluu Uudenmaan ELY-keskukselle 3012 siltaa. Valtateillä 1 ja 7 sijaitsevien 82 sillan kunnossapito kuuluu toistaiseksi elinkaarihankkeiden palveluntuottajille. Valtatien 7 elinkaarihankkeen sillat (41 kpl) ja Markkinamäen tunneli Loviisassa siirtyvät Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulle vuonna 2026. Valtatien 1 elinkaarihankkeen osalta siirto tapahtuu vuonna 2029.
Siltojen turvallisuus ja pitkäikäisyys varmistetaan siltojen tarkastuksilla. Silloille tehdään joka vuosi vuositarkastus. Tuolloin selvitetään, ovatko esimerkiksi kaiteet ehjät tai löytyykö jotain ongelmakohtia. Viiden vuoden välein tehdään yleistarkastus, jonka suorittavat Väyläviraston hyväksymät ja kouluttamat sillantarkastajat. Yleistarkastuksessa havaitun huonon kunnon perusteella tehdään siltaan erikoistarkastus, jossa otetaan esimerkiksi näytteet betonista ja selvitetään vesieristeiden tilanne. Erikoistarkastus toimii lähtökohtana korjaussuunnittelulle. Siltojen tarkastuksilla on suuri merkitys korjausten oikein ajoittamiseen ja tarkastuksien merkitys kasvaa siltojen ikääntyessä. Tienkäyttäjille sillan huono kunto näyttäytyy useimmiten vasta silloin, kun sillan liikennettä joudutaan rajoittamaan tai sillan kunnostus aloitetaan.
Siltojen huono kunto johtuu muun muassa korkeasta iästä, tiesuolan käytöstä ja ilmastonmuutoksen myötä nollan tuntumassa vaihtelevista keleistä. Suolauskertojen määrä lisääntyy ja tiesuolan käyttömäärä kasvaa verrattuna jatkuvampaan pakkaskeliin, kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa. Tämä lisää sillan suola-pakkasrasitusta. Nykyään rakennettava tai korjattava silta on laadukkaampaa työtä kuin menneinä vuosina. Tämä selittyy kehittyneemmillä materiaaleilla, esimerkiksi nykyiset betonilaadut kestävät paremmin suola-pakkasrasitusta. Myös suunnittelussa kiinnitetään enemmän huomiota säilyvyyteen. Siltojen tarkastusjärjestelmää ja tiedonhallintaa on parannettu, ja myös laadunvalvontaa on tehostettu. Lisäksi siltojen rakenteellisia ominaisuuksia on kehitetty ja nyt pystytään rakentamaan esimerkiksi liikuntasaumattomia siltoja.
Siltoja korjataan ja uusitaan vuosittain rahoituksen määrän mukaan noin 25–35 kappaletta. Rahoituksen määrä vaihtelee ja on viime vuosina ollut 15–20 miljoonaa euroa. Suurimpana haasteena siltojen osalta on niiden ikäjakauma. Silloista suurin osa on rakennettu 1960–1990-luvuilla ja ne ovat tulossa peruskorjausikään. Nyt peruskorjattavina ovat 1960–1970-lukujen sillat, joiden suunniteltu kantavuus on nykyvaatimuksia pienempi. Siksi useat korjattavat sillat täytyy uusia tai vahventaa, jotta ne kestäisivät nykyisen ajoneuvoasetuksen sallimat suuremmat akseli- ja kokonaiskuormat.
Siltojen kunnon perusteella Uudenmaan ELY-keskuksen kaikista silloista 12 kappaletta on uusittava (kuntoluokka 1) ja noin 823 korjattava lähiaikoina (kuntoluokka 2 ja 3). Painorajoitettuja siltoja on 28 kpl. Kun huomioidaan siltojen kantavuuspuutteet, joudutaan siltoja uusimaan tai vahventamaan 38 kpl ja korjaamaan noin 804 kpl.
Siltojen kunnon heikkenemisestä johtuvaa korjausvelan kasvua on mahdollista hidastaa oikea-aikaisilla korjaustoimenpiteillä. Peruskorjausikään tulevien siltojen suuri määrä ja korjauskustannusten kasvu rahoituksen pysyessä samana tai vähentyessä kasvattavat korjausvelkaa. Siltojen ikärakenne tulisikin ottaa huomioon määrärahoja myönnettäessä.
Nykyinen rahoitustaso ei riitä tarvittaviin siltojen uusimisiin ja peruskorjauksiin. Vuotuinen lisärahoitustarve on Väyläviraston mukaan 25 M€, josta Uudenmaan ELYn osuus olisi noin 6–7 M€ vuodessa. Oikea-aikaisilla ja oikeisiin kohteisiin tehdyillä korjauksilla on korjausvelan kasvu saatu pysymään maltillisena ja toiminta-alueen huonokuntoisten siltojen määrä on pysynyt noin 110 sillan tasolla vuodesta 2018. Eri kuntoluokkiin sijoittuvien siltojen kappalemäärät ja painorajoitetut määrät on esitetty seuraavassa taulukossa.
Taulukko: Siltojen kunto ja painorajoitettujen siltojen lukumäärä.
| Kuntoluokka | Kuvaus | kpl | %-osuus | Painorajoitettuja, kpl |
| 1 | Erittäin huono – kunto ei ole hyväksyttävissä, silta on täydellisen peruskorjauksen tai uusimisen tarpeessa myöhässä | 12 | 0,4 | 2 |
| 2 | Huono – useita selvästi havaittavia korjausta vaativia vaurioita tai jokin yksittäinen vakava vaurio, erikoistarkastuksen ja peruskorjauksen tarve on ilmeinen | 114 | 3,8 | 6 |
| 3 | Tyydyttävä – rakenteissa vaurioita ja puutteita, sillassa on korjaustarpeita, mutta peruskorjausta voidaan tarvittaessa vielä siirtää | 709 | 23,6 | 13 |
| 4 | Hyvä – lievää kulumista, vähäisiä kunnostustarpeita ja ennaltaehkäiseviä ja vaurioitumista hidastavia toimenpiteitä | 2003 | 66,4 | 7 |
| 5 | Erittäin hyvä – uusi tai uuden veroinen | 155 | 5,2 | |
| Ei arvoa | 19 | 0,7 | ||
| Yhteensä | 3012 | 100,0 | 28 |
Tietunneleita ylläpidetään yhteistyössä Fintrafficin kanssa
Uudenmaan Elyn alueella on 15 maantietunnelia, joista elinkaarihankkeiden palveluntuottajien vastuulla on 6 tunnelia ja Elyn vastuulla 9 tunnelia. Muutama näistä on kiinteästi kaupunkirakenteessa olevia maankäytön kehittämistä tukevia tunneleita. Kahden tällaisen kaupunkitunnelin eli Keilaniemen ja Hämeenlinnan tunnelien osalta tunnelien kustannusvastuut ovat kaupungeilla. Vuonna 2026 vt 7 Koskenkylä–Kotka elinkaarihankkeen päättyessä Elyn vastuulle siirtyy yksi maantietunneli lisää ja vuonna 2029 vt 1 Muurla – Lohja elinkaarihankkeen päättyessä 5 tunnelia lisää.
Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnointivastuulle kuuluu koko tunnelikokonaisuuden toiminta myös Fintraffic Tie Oy:n omistaman tekniikan osalta. Fintraffic toimii tunneleiden liikenteenohjaus- ja turvallisuusjärjestelmien operoijana. Tunneleiden rakenteet, laitteet ja järjestelmät vaativat vuosittain suoria hoito- ja ylläpitotoimia. Myös niiden elinkaaret ovat eripituisia ja osa on piakkoin tulossa korjaus- ja korvausinvestointi-ikään. Ensimmäisinä suuria korjaus- ja teknisten järjestelmien korvausinvestointeja tarvitsevat Hämeenlinnan tunneli vt 3:lla ja Vuosaaren tunneli Helsingissä (mt 103). Hämeenlinnan tunnelin korjaustoimet toteutetaan 2024. Vuosaaren tunnelin korjaus- ja korvausinvestointihanke tullaan toteuttamaan vuosina 2024–2025.
Meluesteiden uusiminen
1980- ja 1990-luvuilla toteutetut meluseinät alkavat olla elinkaarensa loppupäässä ja niiden kuntoa on tarve inventoida ja aloittaa kiireellisimpien kohteiden korjaus- tai uusimissuunnittelu. Näitä uusimistarpeessa olevia meluseiniä on erityisesti Helsingin seudun vilkkaiden pääväylien varrella.
Meluesteiden uusiminen on kalliimpaa kuin uusien rakentaminen; liikennejärjestelyt, purkutyöt ja jätteiden käsittely aiheuttavat lisäkustannuksia. Vuosien myötä myös väylien liikennemäärät sekä meluntorjunnan vaatimukset ovat kasvaneet. Tällä hetkellä pystytään tekemään vain välttämättömät, kiireelliset korjaustoimet meluesteiden osalta.