Siirry sisältöön

Etusivu Toiminta ja tavoitteet Liikennejärjestelmätyö

Liikennejärjestelmätyö

Kuvituskuva liikenteestä.

Liikennejärjestelmätyö – suunnittelua, toteutusta ja seurantaa

Liikennejärjestelmä koostuu liikenneverkoista ja -palveluista sekä tiedosta ja liikenteen ohjauksesta.  Liikenneverkkoa ovat mm. tiet, kadut, vesiväylät, satamat ja lentoasemat, ja liikenneverkolla kulkee joukkoliikennettä, henkilöautoja, rekkoja, kävelijöitä, pyöräilijöitä.

Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on aina vahvasti sidoksissa maankäyttöön, asumiseen, työpaikkoihin ja alueen palvelurakenteeseen. Ratkaisut on sovitettava eri liikkujaryhmiä ja kuljetusten tarpeita mahdollisimman hyvin palveleviksi. Samalla pitää huolehtia myös siitä, että liikenteen haitat ympäristölle ovat mahdollisimman vähäiset.

Suomessa valmistellaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen toimenpideohjelmaa vuosille 2021-2032. Suunnitelman tavoitteet korostavat kestävää liikkumista etenkin kaupunkiseuduilla, koko Suomen saavutettavuutta sekä liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Näitä tavoitteita myös ELY-keskuksen pitää työssään edistää.

Monenlaisten tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen on olennainen osa kaikkea Uudenmaan ELY-keskuksen toimintaa, konkreettisimmin se toteutuu liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmätyö on hallintorajat ylittävää yhteistä suunnittelua, osallistumista ja toimenpiteiden jatkuvaa yhteensovittamista. Uudenmaan ELY-keskus osallistuu maankäytön ja alueiden kehittämisen suunnitteluun, liikenneturvallisuustyöhön, ympäristöyhteistyöhön sekä kävelyn ja pyöräilyn, joukkoliikenteen, kuljetusten ja liikennepalvelujen suunnitteluun.

Alueellisessa liikennejärjestelmätyössä ELY-keskuksen tehtävänä on varmistaa valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen, tieverkon pitkäjänteinen kehittäminen sekä liikenteen turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöhaittojen minimointi. ELY-keskus tekee liikennejärjestelmän yhteistyötä kaikilla suunnittelun tasoilla erityisesti tienpidon näkökulmasta, mutta kaikki kulkutavat huomioiden. ELY-keskus toimii liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttajana tienpidon osalta yhdessä mm. Väyläviraston ja kuntien kanssa. ELY-keskus toimii myös joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena osalla alueista.

Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kootaan kuntien, valtion ja muiden alueen toimijoiden yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä ottaen huomioon mm. maankäytön, asuntotuotannon ja elinkeinojen tarpeet. Uudenmaan ELYn alueella liikennejärjestelmäsuunnitelmia laativat maakuntien liitot sekä Helsingin seudun liikenne (HSL). Liikennejärjestelmäsuunnitelmat päivitetään tavallisesti noin neljän vuoden välein. ELY osallistuu suunnitelmien laatimiseen, edistämiseen ja seurantaan.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja maakuntakaavoja tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella kolmen maakunnan alueella. Uudenmaan liitossa laaditaan maakuntakaavan lisäksi Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat, jotka ollaan päivittämässä vuonna 2020. Helsingin seudun liikenne HSL vastaa Helsingin seudun 14 kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta osana maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistä MAL 2019 -suunnitelmaa. MAL-suunnitelmasta on neuvoteltu kevään 2020 aikana toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvä MAL-sopimus valtion ja kuntien osapuolten kesken.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä maakunnan liitot laativat maakuntakaavat ja vastaavat alueidensa liikennejärjestelmäsuunnitelmista. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on päivitetty vuonna 2019 ja Kanta-Hämeessä päivitystyö on käynnissä. Lahden kaupunkiseudulle ollaan myös laatimassa alueen ensimmäistä MAL-sopimusta.

Kunnat vastaavat tarkemmasta yleis- ja asemakaavatasoisesta suunnittelusta sekä katuverkosta. Kunnat ja ELY-keskukset tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa liikennejärjestelmään liittyvissä asioissa. ELY-keskukset antavat myös lausuntoja kaavoista ja tekevät yhteisiä liikennejärjestelmän kehittämiseen ja maankäyttöön liittyviä suunnitelmia.

Olosuhteet taloudelliselle toiminnalle

Talouden pitkä alamäki 2010-luvun vaihteessa nosti elinkeinoelämän ja logistiikan tarpeet keskeiseksi teemaksi tienpidon toimenpiteiden kohdentamisessa. Tämä näkyy tärkeiden kuljetusreittien parantamisena sekä esimerkiksi tarpeena kehittää raskaan liikenteen levähdysalueita ja ottaa myös huomioon pituudeltaan tai painoltaan aiempaa suurempien rekkojen eli HCT-kuljetusten (High Capacity Transport) tarpeet tieverkolla.

Yhteydenpito elinkeinoelämän suuntaan on tiivistynyt. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi liittymien suunnittelussa, ja elinkeinoelämä on myös toisinaan osallistunut hankkeiden kustannuksiin. Tavoitteena on turvata alueen taloudellinen kilpailukyky luomalla sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä kuljetusten ja työmatkalaisten käyttöön.

Kestävän liikkumisen edistäminen

Uudenmaan ELY-keskus edistää kävelyä ja pyöräilyä monin keinoin; mm. rakentamalla väyliä, alikulkuja ja suojateitä. Samat toimenpiteet parantavat usein myös liikenneturvallisuutta. Myös maantieverkon joukkoliikenneinfraa, mm. liityntäpysäköintiä ja pysäkkiympäristöjä, kehitetään. Liikkumisolosuhteet pyritään luomaan sellaisiksi, että pyöräily koetaan helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi. Kävelyn osalta samat tekijät ovat tärkeitä, mutta miellyttävä ympäristö korostuu vielä enemmän.

Seudullisesti merkittävimmät yhteydet ja kiireellisimmät toimenpiteet määritellään yhdessä kuntien kanssa ja osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Kestävää liikkumista edistetään myös viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmilla, joita tehdään yhdessä kuntien kanssa.

Määrärahat kestävän liikkumisen infran kehittämiseen ovat olleet riittämättömiä jo pidempään, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän tarpeen kasvaessa näiden toimenpiteiden merkitys tulee korostumaan. Käytännön työssä ilmastopolitiikka näkyy jo pienenä lisärahoituksena pyöräily- ja kävely-yhteyksien rakentamiseen.

Ympäristöhaittojen minimointi

Liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat, kuten melu, sekä vaikutukset pohjavesiin, ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Haitalliselle tieliikennemelulle altistuvien ihmisten määrä ei saisi nousta, vaikka väestömäärä kasvaa. Raskaan liikenteen osalta haittoja minimoidaan vaarallisten aineiden kuljetusreittejä suunniteltaessa. Suuren haasteen liikennejärjestelmälle ja tieliikenteelle aiheuttavat asetetut ja yhä kiristyvät ilmastotavoitteet. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi Suomessa vähintään puolittaa vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.