Siirry sisältöön

Etusivu Toiminta ja tavoitteet Joukkoliikenne

Joukkoliikenne

Linja-auton päätepysäkki Fiskarsissa.

Yhteistyöllä joukkoliikenteen palvelutasoa paremmaksi

ELY-keskus on yksi tieliikenteen toimivaltaisista viranomaisista, joka ostaa joukkoliikennettä sekä rahoittaa joukkoliikenteen kehittämistoimia. Uudenmaan ELY-keskus vastaa joukkoliikenteen viranomaistehtävistä Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä pois lukien Helsingin seudun liikenteen (HSL), Hämeenlinnan ja Lahden seutujen, Raaseporin, Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien toimivalta-alueet sekä näiden keskinäisten rajojen yli ulottuva liikenne. Toimivalta-alueessa tapahtuneita viimeisimpiä muutoksia ovat Raaseporin kaupungin siirtyminen omaksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi 1.4.2019 lähtien sekä Järvenpään kaupungin ehdollinen päätös liittyä HSL:n jäseneksi 1.1.2022. Lopullinen päätös Järvenpään liittymisestä tehdään kaupunginhallituksessa syksyllä 2020.

Lisäksi ELY-keskuksen joukkoliikenteeseen liittyvät tehtävät koostuvat infrastruktuurin kehittämisestä sekä liikenteen suunnittelusta ja ohjauksesta.

ELY-keskuksen vuoden 2020 joukkoliikenteeseen käytettävä määräraha on 5,865 miljoonaa euroa. Määrärahasta suurin osa kohdistetaan liikenteen ostoihin. Hankinnat toteutetaan pääsääntöisesti yhteisrahoituksella kuntien kanssa, minkä ansiosta joukkoliikenteen palvelutaso on saatu säilymään kohtuullisella tasolla. Yhteistyö joukkoliikenteen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää, jotta välttämättömät liikennepalvelut saadaan turvattua.

Joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali ja palveluiden järjestämisen olosuhteet ovat hyvin erilaiset eri osissa ELY-keskuksen toimivalta-aluetta. Muun muassa yhdyskuntarakenne, asukastiheys sekä liikennevirtojen keskittyminen määrittelevät paljolti mahdollisuuksia joukkoliikennepalveluiden tarjoamiseen.

Liikennepalvelulaki aiheuttaa suuria haasteita liikennepalveluiden lippujärjestelmiin, muutoksista tiedottamiseen sekä oikea-aikaisiin liikenteen hankintoihin

Kesällä 2018 voimaan tullut liikennepalvelulaki on mahdollistanut ketterän markkinan, jonka myötä voi syntyä uudenlaisia liikkumispalveluita. Vastaavasti joillain alueilla liikennettä voi lakata. Liikennepalvelulain myötä markkinaehtoisessa liikenteessä on siirrytty ilmoitusmenettelyyn, eikä reittiliikenteen lupamenettelyä enää ole. Markkinat hakevat vielä muotoaan ja vasta tulevaisuudessa nähdään mihin tarjonta asettuu. Liikennepalvelulaki aiheuttaa haasteita lippujärjestelmien yhteentoimivuudelle sekä informaation hallinnalle. Joukkoliikenteen houkuttelevuudelle on ensiarvoisen tärkeää, että samalla kun tarjontaa kehitetään, luodaan matkustajille houkuttelevia lipputuotteita, jotka ovat yhteiskäyttöisiä. Lisäksi olisi erittäin tärkeää, että viranomaiset ja markkinaehtoisen liikenteen asiakkaat pysyisivät ajan tasalla liikenteen reiteistä ja niissä tapahtuvista muutoksista sekä liikenteen hinnoittelusta. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä yhtä keskitettyä asiakastiedon lähdettä, josta matkustaja saisi kattavasti tietoa joukkoliikenteen palvelutarjonnasta. Myös viranomaisten tiedonsaanti markkinaehtoisen liikenteen muutoksista on vaikeutunut. ELY-keskuksen ostoliikenteen tulisi täydentää markkinaehtoista liikennettä, mutta liikennetarpeeseen on vaikea vastata, mikäli tietoa markkinaehtoisen liikenteen vuorotarjonnasta tai sen muutoksista on hankala saada.