Uudenmaan ELY-keskus vastaa tienpidosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Näiden kolmen maakunnan ja kaikkiaan 47 kunnan alueella asuu yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä eli lähes 40 % koko maan väestöstä. Suurin väestökeskittymä on Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudulla asuu lähes 60 % Uudenmaan ELY-keskuksen alueen asukkaista ja kaikkiaan noin 80 % asuu Uudenmaan maakunnan alueella. Toisena ääripäänä ovat muutaman tuhannen asukkaan kunnat, joita on muutamia jokaisessa kolmessa maakunnassa.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee lähes puolet koko maan työpaikoista, minkä myötä työmatkaliikenne on vilkasta. Uudenmaan alueella, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen suurimmat joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuudet sekä myös paljon potentiaalisia kestävien kulkumuotojen käyttäjiä.

Maakunnista Uusimaa on Suomen suurin työpaikka- ja talousalue. Palvelualojen työllistävä osuus on Uudellamaalla erityisen suuri. Elinkeinoista työllistävimpiä Uudellamaalla ovat IT-ala, toimisto- ja hallinnolliset työt sekä öljynjalostus. Kanta-Hämeen elinkeinoista työllistävimpiä ovat metallien jalostus, mineraalituotteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus ja Päijät-Hämeessä vastaavasti elintarviketeollisuus, erityisesti juomateollisuus, huonekaluteollisuus sekä sahateollisuus. Sekä Päijät-Hämeessä että Kanta-Hämeessä jalostuksen osuus elinkeinojen työllistävyydestä yli neljännes. Erityisesti alemman tieverkon yhteyksiä tarvitsevaa maa- ja metsätaloutta on kaikkien kolmen maakunnan alueella.

Useat tie- ja rataverkon pääväylät kohtaavat alueella. Helsinki–Vantaa on maan tärkein ja suurin kansainvälinen lentoasema ja käytännössä ainoa tavaraliikenteen lentoasema. Alueen satamien osuus Suomen kaikkien satamien kautta kuljetetuista tavaratonneista oli vuonna 2022 lähes puolet. Porvoon Sköldvikin satama on kuljetusmäärällä mitattuna Suomen suurin ja Helsingin satama on Suomen merkittävin kappaletavarasatama ja kolmanneksi suurin tavaraliikenteen satama. Helsingin ja Tallinnan välinen matkustaja-autolauttaliikenne on matkustajaliikenteen lisäksi merkittävä kuorma-autojen ja trailereiden kuljetusyhteys Suomen ja Keski-Euroopan välillä.

Alueen tieverkon pituus on noin 12 % koko maan tiestöstä, mutta siellä syntyy noin kolmannes koko maan liikennesuoritteesta. Uudellamaalla tiekuljetuksissa suurimpia toimialoja ovat rakentaminen, elintarvike ja energia. Uusimaa on valtakunnan logistiikan lähtö- ja saapumisalue sekä solmupiste, jossa lukuisat teollisuuden ja kaupan toimitusketjut risteävät. Alueen logistiikan toimivuudella on merkitystä koko valtakunnan logistiikan sujuvuudelle ja toimitusketjuille, kuten esimerkiksi elintarvikejakelulle. Sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä tiekuljetuksissa suurimpia toimialoja ovat rakentaminen, metsä- ja elintarviketeollisuus. Logistiikan näkökulmasta Kanta- ja Päijät-Häme ovat oman elinkeinorakenteen lisäksi tärkeitä tavaraliikenteen välittäjämaakuntia. Koko Uudenmaan ELYn alueen päätieverkko ja sen toimivuus on merkittävä myös valtakunnallisesti ja tieliikenteessä kuljetettujen tavaratonnien määrä on suuri. Alueen päätiekilometreistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, ja Kanta- ja Päijät-Hämeessä molemmissa noin viidennes. Raskaan liikenteen osuus pääteillä on yli neljäsosa koko maan pääteiden kuljetussuoritteesta. Myös seutu- ja yhdysteillä raskaan liikenteen kuljetussuoritteet alueella ovat suuret.

Liikennesuorite oli vuonna 2023 yli 5 % vähemmän Uudellamaalla, noin 6 % vähemmän Kanta-Hämeessä ja noin 2 % vähemmän Päijät-Hämeessä verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen. Valtakunnallisesti liikenteen kokonaissuorite oli vuonna 2023 yli 5 % vähemmän verrattuna vuoteen 2019.

Taulukko: Toimintaympäristön ja liikenteen tunnuslukuja

Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa on arvioitu, että tulevien kahden vuosikymmenen aikana Suomen väestö kasvaa vain hieman, kun väestön kehitystä tarkastellaan koko maan tasolla. Kasvu jakautuu maakuntien välillä epätasaisesti. Valtaosassa maakunnista väestö vähenee, kun taas väestön kasvu keskittyy Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle ja Uudenmaan maakuntaan. Ennusteen mukaan väestö kasvaa Uudenmaan maakunnan lisäksi vain Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Vaikka kokonaisuutena katsoen toimialuettamme kuvaakin kasvu ja kehitys, ovat alueiden väliset erot suuria. Saavutettavuuden varmistaminen koko verkolla on tärkeää ja niukkojen resurssien kohdistaminen tehokkaasti ja vaikuttavimpien keinojen valinta kulloisessakin tilanteessa on oleellista.