Kuva: Tienpidon rahoitus tuotteittain 2025 (yhteensä 160,5 M€)

Tienpidon rahoitus 2025

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2025 kesäkuun tilanteessa on noin 129,1 miljoonaa euroa, lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on saanut 31,4 miljoonaa euroa päällystämiseen käytettävää korjausvelkarahaa. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Päätöksentekoa rahoituksen kohdistamisesta ja toteutettavista hankkeista ohjaavat Uudenmaan ELYn strategia ja Uudenmaan ELYn strategiset liikenteen linjaukset, joiden keskeisenä tavoitteena on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Valtaosa perusväylänpidon rahoituksesta kuluu tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin, joiden priorisointi tehdään Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti. Hoidolla varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys keliolosuhteista riippumatta ja korjauksilla puolestaan poistetaan tiestön kulumisesta ja ikääntymisestä johtuvia vaurioita.

Suunnittelu

Suunnittelun rahoituksella pystytään tekemään ELY-keskuksen perustehtäviin kuuluvaa liikennejärjestelmätyötä ja siihen liittyviä suunnitelmia. Väyläviraston keskitetyn suunnitteluohjelman kautta voidaan käynnistää isompia väylien aluevaraus-, yleis- ja tiesuunnitelmia.

Parantaminen

ELYn perusväylänpidon rahoituksen heilahtelut näkyvät erityisesti tieverkon parantamisessa ja vuosi 2025 on tarpeisiin nähden niukka. Väyläviraston investointiohjelman perusväylänpidon parantamishankkeiden toteuttamiseen on saatu tälle vuodelle 1,5 milj.€ liikenneturvallisuuskohteiden toteuttamiseen. Tällä rahoituksella toteutetaan valaistus valtatielle 4 Keravan ja Järvenpään välille, liikenneturvallisuuden parantamistoimia Katriinantiellä (mt 11459) Vantaalla sekä joukko pienempiä paikallisesti tärkeitä liikenneturvallisuuskohteita. Joulukuussa 2024 valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2025 budjettiin rahoituksen seuraavien parantamishankkeiden toteutuksen käynnistämiseksi:

• Vt 25 tievalaistuksen täydentäminen välillä mt 1050 Vanha Rannikkotie–Leppi, Raasepori
• Kt 54 riista-aidan jatko Sajatieltä länteen kolme kilometriä kohti Tammelaa, Loppi
• Mt 1571 ja mt 1580 liikenneturvallisuutta parantavat kohteet Isnäsin koulun ja urheilukentän ympäristössä, Loviisa
• Mt 2804 Jokioinen–Vaulammi jalankulku- ja pyörätien rakentaminen yhteishankkeena kunnan kanssa, Jokioinen

Muilta osin jakovarakohteet kuluvalle vuodelle sisälsivät suunnittelukohteita, päällysteiden korjauksia ja sorateiden parantamisia.

Helsingin ja Lahden seutujen maankäytön-, asumisen- ja liikenteen eli MAL-sopimusten pohjalta käynnistetään seuraavien pienten yhteisrahoitteisten parantamishankkeiden toteuttaminen:

• Vt 25 ja Kalevankadun liittymä, Hyvinkää (rakentamissuunnitelman laadinta)
• Mt 313 jalankulku- ja pyörätie välille Lentotie–Urajärvi, Asikkala
• Mt 1421 Jokelantie, Palopuron kohdan jalankulku- ja pyörätie, Hyvinkää
• Maantie 1452 Vähänummentien liittymän parantaminen Pohjoisväylän (mt 1456) kohdalla sekä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt, Järvenpää (rakentamissuunnitelman laadinta)
• Mt 1456 Hirvihaarantie jalankulku- ja pyöräilytie välille mt 11711 Kuntomajantien liittymä–Sepänmäki, Mäntsälä

Hoito

Maanteiden päivittäinen hoito on merkittävin kunnossapidon erä vuositasolla. Maanteiden hoitourakkamalli korostaa tilaajan ja urakoitsijan välistä yhteistoimintaa. Kustannustason arvioidaan pysyvän vähintään viime vuoden tasolla, mutta vuosivaihtelu voi olla suurta eri toimenpiteiden välillä, koska sää vaihtelee vuosittain. Lisäksi mm. tavoite- ja kattohintojen ylitykset sekä indeksimuutokset vaikuttavat lopulliseen kustannustasoon.

Korjaus

Päällystäminen on korjaamisessa suurin kuluerä. Normaalin korjausrahoituksen lisäksi vuodelle 2025 on saatu 31,4 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa, joka käytetään päällystämiseen. Tämän mukaisesti myös päällystyskilometritavoite on tälle vuodelle keskimääräistä suurempi. Päällystämisen hintataso on edellisvuosien tapaan korkealla, vaikka hinnat ovat laskeneet keskimäärin 5–10 % vuoden 2024 tasosta. Tänä vuonna päällystetään selvästi normaalivuosia enemmän alemman tieverkon kohteita, mikä ei olisi mahdollista ilman korjausvelkarahoitusta.

Eduskunnan nimeäminä jakovararahoituksella toteutettavina korjauskohteina tälle vuodelle ovat:

• Mt 2951 Lammintie, päällystys, Hämeenlinna
• Mt 2956 Rantatien jalankulku- ja pyöräilyväylän päällystys välillä Messilä–kirkonkylä yhteishankkeena kunnan kanssa, Hollola
• Mt 11141 Stenbrontien parantaminen, Inkoo
• Mt 11231 Kylmäläntien kunnostus, Kirkkonummi
• Mt 11697 Massbyntien päällystys yhteishankkeena alueen yritysten ja kunnan kanssa, Sipoo
• Mt 11861 Ylikentie, päällystys välillä Örnvikintie–Hissunkissuntie ja Bosgårdintien liittymän tiemutkan parantaminen, Porvoo
• Mt 11915 Lapinkyläntien päällystys, Lapinjärvi
• Mt 13609 Pilpalantie, päällystys Pilpalasta alkaen, Loppi
• Mt 13610 Kalamajantien alkuosan päällystys, Loppi
• Mt 13814 Haminankyläntie, päällystys, Hausjärvi
• Mt 13838 Viralantie päällystys vt 3:n suunnasta, Janakkala
• Mt 13845 Lastuvuorentie, päällystys, Janakkala
• Mt 13937 Liesontien päällystys, Hämeenlinna
• Padasjoen keskusta-alueen jalankulku- ja pyöräilyväylien päällystys (mt 3134, mt 14173 ja mt 14174), Padasjoki

Erillisrahoituksella toteutettavat toimenpiteet suunnitellaan määrärahan ja tarpeen mukaan. Pääpaino on päällysteen uusimisessa ja kuivatusjärjestelmien toimivuuden varmistamisessa.

Siltojen korjausten määrärahat ovat kuluvana vuonna hieman edellistä vuotta suuremmat, noin 20,1 miljoonaa euroa. Siltojen ja putkisiltojen materiaaleista erityisesti teräksen hintakehitys vaikuttaa korjattavien kohteiden määrään. Tällä hetkellä kustannusten kohoaminen vaikuttaa tasaantuneen. Siltakohteissa on urakoitsijoiden riskien helpottamiseksi käytössä teräksen hintaa huomioiva indeksi. Se kuitenkin lisää epävarmuutta lopullisista kustannuksista.

Tunneleihin liittyvistä korjaushankkeista merkittävin on Helsingissä Vuosaaren satamaan johtavan tietunnelin korvausinvestointi. Tunnelin kiertotiejärjestelyjen parantaminen Itäväylän ja Kallvikintien liittymässä on saatu valmiiksi ja varsinainen tunnelin korjaus alkaa tänä syksynä.

Lisäksi tänä vuonna pystytään perusrahoituksella korjaamaan varusteita ja laitteita viime vuosia enemmän. Merkittävimpiä korjauskohteita ovat valaistuksen saneeraukset, kallioleikkausten korjaukset, reunapaalutuksien uusimiset ja meluesteiden pienimuotoiset korjaukset.