Tienpidon rahoitus 2020
Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2020 kesäkuun tilanteessa on noin 144 miljoonaa euroa huomioiden alkuperäiseen rahoituskehykseen keväällä tulleet lisäykset. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Päätöksentekoa rahoituksen kohdistamisesta ja toteutettavista hankkeista ohjaavat Uudenmaan ELYn strategia, Uudenmaan ELYn liikennestrategia ja liikenteen linjaukset, joiden keskeisenä tavoitteena on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Valtaosa perusväylänpidon rahoituksesta kuluu tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin. Hoidolla varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys keliolosuhteista riippumatta ja korjauksilla puolestaan poistetaan tiestön kulumisesta ja ikääntymisestä johtuvia vaurioita.
Suunnittelu
Suunnittelun rahoituksella pystytään tekemään ELY-keskuksen perustehtäviin kuuluvaa liikennejärjestelmätyötä ja siihen liittyviä suunnitelmia. Väyläviraston keskitetyn suunnitteluohjelman kautta voidaan käynnistää isompia väylien aluevaraus-, yleis- ja tiesuunnitelmia.
Parantaminen
Tieverkon parantamisinvestointeihin on ollut rahaa viime vuosina erillisten rahoitusohjelmien ulkopuolelta tarpeisiin nähden varsin niukasti. Vuonna 2020 voidaan käynnistää joitakin parantamishankkeiden tie- ja rakennussuunnitelmia ja tehdä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä.
Hallituksen syksyllä 2019 valtakunnallisesti linjaamat pienet parantamishankkeet vuosille 2020 – 2022 sisältävät Uudenmaan ELYn osalta rahoituksen vuodelle 2020 seuraavien hankkeiden rakentamisen käynnistämiseksi:
- Vt 3 Viralan eritasoliittymän linja-autopysäkki- ja liityntäpysäköintijärjestelyt sekä Tarinmaan pohjavesialueen suojaaminen, Janakkala
- Mt 140 parantaminen maanteiden 146 ja 1167 kohdalla, kiertoliittymän rakentaminen, Järvenpää
- Kt 51 Kirkkonummen eritasoliittymä, ramppien päiden liikennevalot
- Vt 4 parantaminen Koivukylän eritasoliittymän kohdalla, Koivukylänväylän liikennevalot, Vantaa
- Mt 170 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Hangelby — Box, Sipoo
Lisäksi joulukuussa 2019 valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2020 budjettiin rahoituksen seuraavien parantamishankkeiden rakentamisen käynnistämiseksi:
- Mt 170 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Tyysterintie — Ernestantie, Porvoo
- Mt 2956 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Pyhäniemi—Hollola, Hollola
- Mt 1605 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Parikiventie—Papinjärventie, Porvoo
Helsingin seudulle käynnistetään 2020 aikana MAL-hankkeiden (maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma) toteuttamiseksi uusi ohjelma. MAL-sopimuksia on tarkoitus solmia uusilla kaupunkiseuduilla vuodesta 2021 alkaen. Uudenmaan ELYn toimialueella Lahden seudulle tavoitellaan silloin uutta MAL-sopimusta. MAL-sopimusten kautta tulevan erillisrahoituksen avulla kaupunkiseuduilla voidaan käynnistää uusia parantamishankkeita.
Kunnossapito
Maanteiden päivittäinen hoito on merkittävin kunnossapidon erä vuositasolla. Maanteiden hoidon uusi urakkamalli tarkoittaa siirtymistä allianssityyppiseen toimintatapaan, joka kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön tilaajan ja palveluntuottajan kesken. Kustannustason arvioidaan pysyvän viime vuosien tasolla, mutta vuosivaihtelu voi olla suurta eri toimenpiteiden välillä. Vuodet ovat erilaisia säiden osalta.
Päällystäminen on puolestaan korjaamisessa suurin kuluerä. Vuodelle 2020 päällystämiseen saadut määrärahat kasvoivat merkittävästi vuoden 2019 poikkeuksellisen alhaiselta tasolta, yli 40 %. Tavoitteena on kasvattaa päällystysmääriä erityisesti alemmalla tieverkolla ja kevyen liikenteen väylillä. Myös vilkkaimmalla verkolla on leudon talven jäljiltä löytynyt paljon vaurioituneita uusia tiejaksoja, jotka on pakko korjata. Mikäli vuoden 2020 rahoitustaso pystytään pitämään tulevina vuosinakin, saadaan päällystettyjen teiden korjausvelan määrä vähitellen taitettua laskusuuntaan.
Siltojen korjauksiin on lisätty vuodelle 2020 myös hieman aiempaa vuotta enemmän määrärahoja. Niitä tarvitaan, koska peruskorjausikään tulevien siltojen määrä kasvaa edelleen tulevina vuosina. Korotetut raskaan liikenteen maksimimassat aiheuttavat myös siltojen vahvistustarpeita. Lisäksi uudet ulkomitoiltaan suuremmat yhdistelmäajoneuvot vaativat muuallakin tieverkolla toimenpiteitä.
Erityisesti Uudellamaalla on useita kalliisti korjattavia tievauriokohteita, joiden korjaamista pyritään edistämään pitämällä hankkeita esillä erillisrahoitusta vaativien kohteiden listoilla. Pienempiä vaurioita, rumpuja ja kuivatuspuutteita pystytään perusrahoituksella korjaamaan 2,5 M€:n edestä vuosittain.