Päällysteiden kuntoa turvataan
Päällystysten hintataso Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella näyttää tänä vuonna olevan samalla korkealla tasolla kuin viime vuonna. Päällystämisen kilometrihinta on lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenen alkuun nähden. Syitä on monia alkaen keskeisten raaka-aineiden ja energian kallistumisesta alalla vallitsevan kilpailun vähäisyyteen. Päällystettyjen teiden korjausvelan räjähtämisen käsiin estää hallituksen merkittävä valtakunnallinen lisärahoitus päällysteisiin vuonna 2024, mikä Uudenmaan ELYn osalta tarkoittaa käytössä olevan päällystysbudjetin kaksinkertaistumista. Päällysteiden korjausvelan kasvu saadaan sillä lähes pysähtymään, mikä tarkoittaa kilometreissä reilun 700 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Lisärahoituksen vaikutus näkyy erityisesti keskivilkkaalla (800 – 3000 ajon/vrk) verkon osalla, johon erityisesti tänä vuonna on toimenpiteitä mahdollista kohdistaa vilkkaimman (yli 3000 ajon/vrk) verkon kunnon turvaamisen lisäksi. Myös kestävää liikkumista voidaan tänä vuonna edistää lisäämällä jalankulku- ja pyöräilyväylien uudelleenpäällystämistä merkittävästi.
Rahoituksen purskeisuudesta huolimatta tärkeintä on kuitenkin vakaa pyrkimys pitkäjänteiseen päällystekorjausten ohjelmointiin ja toteutukseen useamman vuoden aikajänteellä. Päällystyskilometrien sijaan tärkeimpänä ohjaavana tavoitteena ovat kuntotavoitteet eli enimmäiskilometrimäärä huonokuntoisille päällystetyille teille. Päällysteiden vuosittaiset kuntomittaukset, maastotarkastukset ja kunnosta saadut palautteet muodostavat kohdejoukon, josta Väyläviraston päällysteiden toimintalinjoihin perustuen valitaan kohteet alueellisesti ja ajallisesti järkeviksi toteutuskokonaisuuksiksi ja edelleen vuositason ohjelmiksi rahoituksen sallimissa puitteissa.
Parantamisen näkymät heikkoja
Tässä suunnitelmassa ELYn tärkeimmille sidosryhmille ehkä kaikkein kiinnostavinta antia ovat aina olleet lähivuosien parantamishankkeiden näkymät eli uudet palvelutasoa nostavat investointihankkeet. Tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa pyritään tekemään realistiselta pohjalta ja tänä vuonna näkyy hyvin se, että parantamiseen ei ole tiedossa rahoitusta muuten kuin korkeintaan MAL-alueiden osalta. Uusia hankkeita ei joukkoon ole juuri lisätty. Väyläviraston investointiohjelman perusväylänpidon hankkeet olisivat niitä, joita ensisijaisesti rahoituksen mahdollistaessa edistäisimme. Toki vuositasolla valtion talousarvioon voidaan aina lisätä nimettyjä kohteita erikseen toteutettavaksi, mutta näkymiä tai varsinaisia lupauksia niistä ei ole nähtävissä. Keväällä käynnistyneen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) päivitystyön ajattelumalli olemassa olevan infran kunnon ja palvelutason säilyttämisestä luo kuitenkin uskoa erityisesti tärkeimpien korjaushankkeiden edistymiseen. Niitä tämänkin suunnitelman hankekartoilta löytyy useita.
Hoitourakat voitetaan kireällä hinnalla, mutta miten käy sopimuskaudella?
Uudenmaan ELYn alueella päivittäisen maanteiden hoidon ja kunnossapidon varmistavat 10 maanteiden hoitourakkaa (MHU), joista kaksi menee vuosittain kilpailuun. Sopimuskaudet ovat viisivuotisia. Urakka-alueesta riippumatta ja myös valtakunnallisesti hoitourakat on voitettu lähes järjestään alle Väyläviraston ja ELYjen arvioimien kustannusarvioiden, mikä ei ole hyvä lähtökohta viiden vuoden sopimuskaudelle. Kokemusten mukaan sopimukseen perustuvat kustannusennusteet eivät tunnu pitävän enää sopimuskaudella. Riskien hinnoittelua pitäisi pystyä tekemään reilusti paremmin heti alkuun, jolloin sopimus varmemmin toteutuisi sovitun kaltaisesti eikä vain ehdottoman tiukan tilaajan valvonnan ohjaamana.
Tänä vuonna aloittaa sekä Espoon että Vantaan erittäin vaativat urakat tarkistetuin (MHU+) sopimuskirjauksin YIT:n voittamina. Kilpailu oli niissäkin kireää ja ne voitettiin alle kustannusarvioiden. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen saataneen alustavia kokemuksia urakoiden ohjautuvuudesta haluttuihin tekemisiin ja toisaalta kustannusennusteiden pitävyydestä. Maanteiden hoitourakkamallin kehittäminen on jatkuva prosessi.