Tietopohjaa viisaille päätöksille
Uudenmaan ELYn liikennevastuualueelle, joka kattaa Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat, sijoittuu noin 12 % koko maan maantieverkosta, mutta maantieverkon liikennesuoritteesta ja tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta liki 30 % ajetaan tällä verkolla. Koko maan vilkasliikenteisimmistä maanteistäkin reilu puolet sijoittuu tälle alueelle. Ei siis ole yhdentekevää millaisena maanteiden toimivuus ja turvallisuus ylläpidetään nyt ja tulevaisuudessa.
Julkisen talouden näkymät ovat vaalikevään aikana olleet keskeinen keskustelun aihe. Juuri valmistunut hallitusohjelma suuntaa väylänpidon rahoitusnäkymää. Tienpitoa on kurittanut nopea kustannusten nousu ja ostokyvyn heikkeneminen. Tänä keväänä tämä on näyttäytynyt erityisesti maanteiden päällystysten hinnoissa. Olemme laskeneet, että Uudenmaan ELYn alueella tarvitaan vuosittain noin 700 km uutta päällystettä, jotta maanteiden korjausvelka ei päällysteiden kunnon vuoksi kasvaisi. Lähelle tätä pääsimme kertaluontoisesti vuonna 2020 – tänä vuonna jäämme näistä kilometreistä liki puoleen, noin 360 km:iin. Päällystyskilometrit kohdistuvat vaikuttavuuden mukaan vilkasliikenteiselle tieverkolle. Altavastaajaksi jää vähäliikenteinen tiestö, jolle parantamistoimenpiteitä saadaan kohdistettua aiempaakin vähemmän. On selvää, että tämä tulee näkymään tienkäyttäjien arjessa ja tyytymättömyytenä tienpitoon, mutta myös lisääntyvänä korjaustarpeena tulevina vuosina. Näemme perustienpidon rahoituksen turvaamisen nimensä mukaisesti toimintamme perustan turvaamisena. Lisärahoitus tienpitoon tulee näin ollen enemmän kuin tarpeeseen.
ELY-keskuksen maantieverkon pienet parantamisinvestoinnit kohdistuvat tänä vuonna MAL-sopimuksin sovituille jalankulun ja pyöräväylien kohteille niin Helsingin kuin Lahden seuduilla, erillisrahoituksen saaneille liittymän ja teiden kunnostuskohteille sekä akuuttiin tien painumakorjaukseen ja siltojen korjauksiin. Lisäksi toteutetaan pieniä liikenneturvallisuutta ja joukkoliikenteen käyttöä edistäviä hankkeita.
Isoja kehittämisinvestointeja toimialueellamme on käynnissä kaksi: Kehä III:lla Askiston kohdalla ja valtatiellä 4 välillä Hartola–Oravakivensalmi. Hankkeiden vetovastuu on Väylävirastolla ja molemmat ovat valmistumassa kuluvan vuoden lopulla. Väyläviraston huhtikuussa julkaisema Väyläverkon investointiohjelma nostaa esille alueen keskeisimmät hankkeet, jotka odottavat uuden eduskunnan päätöksiä. Tällaisia tiehankkeita sijoittuu mm. keskeisille elinkeinoelämän pääväylille valtateille 2, 4 ja 25 sekä Kehä III:lle. ELY-keskus laatii näiden hankkeiden suunnitelmia ja tuottaa tietopohjaa päätöksenteolle. Erityisesti haluan nostaa esille valtatien 25 Hanko–Mäntsälä kasvaneen roolin elinkeinoelämän kuljetuksille niin satamayhteytenä kuin sen kylkeen sijoittuneille logistiikkakeskuksille. Kaksikaistaisena valtakunnallisena pääväylänä se ei enää vastaa liikenteen tarpeita ja liikenneturvallisuudenkin osalta se on alueemme synkimpiä.
Isojen kehittämishankkeiden rinnalla ei voi unohtaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittämistä osana seudullisia pyörätieverkkoja tai pyöräilymatkailun reittejä. Nämäkin on tunnistettu investointiohjelmassa ja niiden suunnittelua viedään ELY-keskuksessa eteenpäin toteutuspäätöksiä varten. Kestävän liikkumisen edistäminen on tärkeä osa myös MAL-alueiden liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tulevia MAL-sopimuksia. Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan ELY-keskus joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena kehittää joukkoliikenteen järjestämistä yhteistyössä alueen kuntien kanssa.
Kasvavilla kaupunkiseuduilla ei saa unohtaa maanteiden pääväylien ja keskeisten valtakunnallisten maantieyhteyksien toimivuuden merkitystä elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden turvaaville kuljetuksille. Toimiva liikennejärjestelmä huolehtii niin alueellisista kuin valtakunnallisista ja kansainvälisistä liikkumisen ja kuljettamisen tarpeista.
Kesäkuussa 2023
Päivi Nuutinen
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja
kuva: Sirpa Pöllänen